Orpopoika, joka kuulee yhä
pommituksissa kuolleen äitinsä äänen. Brittieversti, joka yrittää
pelastaa saksalaiset. Arkkitehti, joka on lakannut etsimästä
kadonnutta vaimoaan. Teinityttö, joka takertuu Hitlerin oppeihin,
kun ei saa elämältä mitään muutakaan.
Toinen maailmansota on juuri päättynyt
ja Saksa on jaettu neljään vyöhykkeeseen brittien, ranskalaisten,
amerikkalaisten ja neuvostoliittolaisten kesken. Hampuri on
pommitusten jäljiltä raunioina. Töitä on vaikea saada, koulut
ovat suljettuja. Raunioiden purkutöihin osallistumisesta saa
palkaksi ruokakuponkeja, ja se on monelle ainoa tapa saada edes
jotain syötävää.
Kaikille pula-ajat eivät kuitenkaan
merkitse jatkuvaa näläntunnetta vaan sitä, että ginin sekaan ei
saa vermuttia eikä edes everstin vaimo saa puolustusvoimilta
sherrylaseja. Sotasankarin poika kiusaantuu siitä, miten ahnaasti
hänen kotiopettajansa ahmii viimeisenkin murusen hänelle kartanossa
tarjotusta kakkupalasta.
Hyvä- ja huono-osaisia yhdistää
kuitenkin se, ettei mikään ole ennallaan. Omaa elämää on vain
pakko yrittää jatkaa miten parhaiten taitaa, vaikka koko maailma
tuntuu tulleen hulluksi.
Talo Elben rannalla kertoo muutaman
ihmisen yrityksestä jatkaa elämäänsä sodan jälkeen. Sodan
aiheuttamat poikkeukselliset surut sekoittuvat meille rauhan aikana
eläneille tutumpiin, arkisempiin murheisiin ja ilonaiheisiin.
Kirja tempaisi minut mukaansa alusta
alkaen. Kuten tätä blogia seuraavat tietävätkin, pidän
kirjoista, joissa kuvataan pienen ihmisen yrityksiä elää arkea
jonkin suuren ja mullistavan keskellä. Toisen maailmansodan
jälkeinen Saksa on minusta erittäin kiinnostava tapahtumapaikka
parisuhteista ja perheistä kertovalle kirjalle. Myös kirjan
henkilöhahmot herättivät mielenkiintoni heti alussa ja onnistuivat
pitämään sen yllä viimeiselle sivulle saakka.
Rhidian Brook on britti ja hänen
näkökulmansa Toisen maailmansodan jälkeiseen Saksaan sen mukainen.
Kirjan päähenkilöt ovat Hampuriin muuttava brittieversti Morgan,
hänen vaimonsa ja heidän poikansa, ja asioita tarkastellaan paljon
näiden kolmen näkökulmasta. Loput keskeisistä hahmoista ovat
kuitenkin saksalaisia. Morganit päätyvät jakamaan suuren kartanon
saksalaisen arkkitehdin ja tämän teini-ikäisen tyttären kanssa ja
perheiden elämät kietoutuvat yhteen monin tavoin. Välillä
maailmaa tarkastellaan myös lähistöltä talon vallanneiden
orpopoikien näkökulmasta.
Lukisin mielelläni jonkun saksalaisen kirjailijan kirjoittaman, samaan aikaan ja paikkaan sijoittuvan romaanin. Näkökulma olisi varmasti jossain määrin toisenlainen. Kuulen mielelläni lukuvinkkejä, jos jollekulle tulee sopiva teos mieleen.
Rhidian Brook: Talo Elben rannalla (Otava 2014) Englanninkielinen alkuteos The Aftermath ilmestyi 2013. Tämä kirja on saatu kustantamolta arvostelukappaleena. |
Osallistun tällä kirjalla Ihminen sodassa -lukuhaasteeseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti