"Afrikkalaisten kotien oudossa
arvojärjestyksessä äiditöntä lasta alempana on ainoastaan
lapseton äiti."
Yksitoistavuotias
Edem asuu Ghanassa enonsa luona. Äidistään hänellä on muistona
vain Lagosin lentokentällä Nigeriassa otettu valokuva: kuva äidistä
ja tyttärestä, jotka olivat erottamattomat, kunnes eno ilmestyi
heidän elämäänsä ja vei tyttären mukanaan.
Eno ja
täti ovat järjestäneet suuret juhlat joulun kunniaksi. Edem on
asunut perheessä jo kolme vuotta, mutta ei vieläkään tunne
kuuluvansa joukkoon. Novellin alkaessa hän katselee ikkunasta muiden
juhlintaa.
Seksuaalinen
jännite on novellissa voimakas alusta alkaen. Nimi toki vie lukijan
ajatukset seksiin jo ennen lukemisen aloittamista, mutta jännitteen
huomaisi varmastikin jo varhain, vaikka ryhtyisi lukemaan tekstiä
tietämättä sen nimeä. Kaikkia tarinan hahmoja käsitellään
nimenomaan sen kautta, minkälainen suhde heillä on seksiin ja
seksuaalisuuteen.
Toinen
vahva teema novellissa on selviytyminen.
Selasin
novelli julkaistiin tänä syksynä Suomen ensimmäisessä
Granta-aikakauskirjassa. Granta on kiinnostava tulokas suomeksi
julkaistavan kirjallisuuden kentällä. Perinteikkään
brittijulkaisun sisarlehden tavoitteena on päätoimittaja Aleksi
Pöyryn sanoin julkaista uutta ja parasta kirjallisuutta. Mukana voi
olla novelleja, runoja, esseitä tai reportaaseja. Olennaisinta on
Pöyryn mukaan se, että tekstissä on hyvä, vahva tarina.
Ensimmäisen
Grantan perusteella vaikuttaa siltä, että teksteistä suunnilleen
puolet on tarkoitus saada kotimaisilta kirjoittajilta ja toinen puoli
maailmalta. Eri maiden Grantat tekevät yhteistyötä ja julkaisevat
osin samoja tekstejä. Jokaisella numerolla on jokin teema;
ensimmäisen suomalalaisnumeron teemaksi on valittu ruoka. Selasin
novelli istuu mielestäni ruokateemaan varsin huonosti, mutta monissa
muissa kokoelman teksteissä ruoka on vahvasti esillä. Selasin
novelli haluttiin varmaankin mukaan heti tähän ensimmäiseen
numeroon siksi, että Grantaa kustantava Otava julkaisi samoihin
aikoihin myös Selasin esikoisromaanin Ghana ikuisesti.
Suomen
Grantalla ei outoa kyllä vaikuta olevan ainakaan vielä omia
verkkosivuja enkä ole saanut mistään selville, kuinka usein tai
harvoin julkaisun on tarkoitus ilmestyä. Englanninkielisenen
emojulkaisu ilmestyy neljännesvuosittain ja sillä on hyvin kattavat
sivut. Alkuperäinen Granta vaikuttaa niiden perusteella erittäin
kiinnostavalta. Päädyin ostamaan vuoden lukuoikeuden sen sähköiseen
arkistoon, joka sisältää kaikki numerot uusinta lukuunottamatta.
Joissakin numeroissa on teemana jokin maanosa tai kielialue.
Toivottavasti löydän sitä kautta uusia kiinnostavia kirjailijoita
sellaisistakin maista, joihin liittyvää kirjallisuutta on vaikea
löytää.
P.S. Osallistun tällä novellilla Afrikan tähti -lukuhaasteeseen. Novellitkin kuulemma lasketaan :)
Granta. Uuden kirjallisuuden areena. 1. numero. (Otava 2013) |
En ole ehtinyt vielä vilkaistakaan Grantaa, mutta pitää ehdottomasti ottaa se jossain vaiheessa lukuvuoroon. Novellit ovat tällaisen kiireisen lukijan pelastus kun välillä tuntuu, että lukemiseen ei meinaa millään riittää aikaa. Muutenkin Granta on oivallinen tapa päästä tutustumaan uusiin kirjailijoihin ilman että tarvitsee heti jokaisen kohdalla tarttua kokonaiseen romaaniin.
VastaaPoistaOlen ihan samaa mieltä. Jos lukemisaika on vähissä, hyvien novellien kautta pääsee aika pienessäkin välissä keskelle ajatuksia herättäviä tarinoita.
PoistaSuomen Granta kertoi hiljattain Twitterissä, että se ilmestyy puolivuosittain. Seuraavan numeron teema on Outo ja sitä seuraava esittelee uusia, kiinnostavia kotimaisia kirjailijoita. Vuoden päästä ilmestyvä numero tarjonnee siis erityisen paljon mahdollisuuksia tutustua itselle tuntemattomiin kirjailijoihin.