Ukraina - Andrei Kurkov: Kuolema ja pingviini

Miša-pingviini on nelikymppisen Viktorin lemmikki ja ainoa seuralainen. Mies ja pingviini elävät saman katon alla ja välittävät toisistaan omalla tavallaan, mutta kumpikaan ei oikein osaa lievittää toisen masennusta tai yksinäisyyttä.

Parivaljakon pysähtyneen oloinen arki alkaa muuttua, kun Viktor saa uuden työn. Hänet palkataan kirjoittamaan muistokirjoituksia sanomalehteen. Työ on yksinäistä kotona puurtamista, mutta siitä huolimatta Viktorin ja Mišan elämään alkaa ilmestyä sen myötä uusia ihmisiä. Kohta heillä on suorastaan pieni hullunkurinen perhe ympärillään.

Muistokirjoitukset kirjoitetaan etukäteen, jotta ne ovat valmiita julkaistavaksi heti, jos henkilö sattuu kuolemaan. Päätoimittaja tuntuu olevan ihmeen hyvä ennustamaan, kenestä seuraavaksi olisi syytä kirjoittaa, ja vähitellen Viktor alkaa epäillä, ettei kaikki ole kunnossa. Tylsä elämä alkaa muuttua vähän turhankin jännittäväksi.

Kuolema ja pingviini on erikoinen kirja. Se on toisaalta synkkä ja toisaalta humoristinen. Se on paikoin absurdi ja paikoin karun realistinen. Se on tavallaan poliittinen jännäri mutta tavallaan ennemminkin kuvaus yksinäisyydestä, ystävyydestä ja ihmisten kaipuusta saada yhteys toisiinsa.

Kirja ei välitä Ukrainasta niinkään tietoa kuin tunnelmaa. Tapahtumat sijoittuvat Neuvostoliiton hajoamisen jälkeiseen aikaan. Hiljattain itsenäistynyt maa on synkkä ja hämmentävä paikka, ja Viktor ja hänen ystävänsä tuntuvat kaikki olevan tuuliajolla. Kukaan heistä ei vaikuta erityisen tyytyväiseltä elämäänsä, mutta harva heistä silti tavoittelee onnea. Ehkä heiltä puuttuvat keinot muuttaa kohtaloaan. Elämä on mitä on ja siihen on tyytyminen. Ystävyyden, parisuhteen tai sukulaisuuden leikkiminenkin on parempaa kuin yksinolo, vaikka tietäisikin huijaavansa itseään.

Kuolema ja pingviini on erilainen kuin mikään muu lukemani kirja, mutta pidin siitä varsin paljon. Se on taitavasti kirjoitettu ja kerronta tempaisi mukaansa. Synkkyyden ja absurdin huumorin yhdistelmässä oli jotain viehättävää. Suosittelen kirjaa kaikille, joita kiinnostaa lukea jotakin tavallisuudesta poikkeavaa.

Andrei Kurkov: Kuolema ja pingviini (Otava 2006)
Alkuteos Smert postoronnego ilmestyi 1996.